maanantai 27. syyskuuta 2010

THIS IS HOW WE DO IT

Ihana Kela, kiitos todella paljon tästä ihanasta yllätyksestä, tunnen itseni niin erikoiseksi <3

Asumistuki OLI 213 €, tästä lähtien se on 63€, kiitos helvetisti !

Omasta kukkarosta joudun siis maksamaan reilusti yli 400€ vuokraa. Jääki niin helvetisti rahaa elämiseen, lääkkeet, laskut, kissa, ruoka.. Jään miinukselle.

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

WHEN I SEE YOUR CRYING EYES, THAT'S TEARING UP MY LIFE

Ihana herätys aamulla, heräsin siihen kun pihalla kaksi poikaa pelas ja toinen huusi kokoaika "OI OI OIIIIII"

Vituttaa vieläkin.

Eilen soiteltiin kullan kanssa ja yritin keksiä sanoja yhteen sen biisiin, vaikeampaa kuin kuvittelin. En meinannu eilen kirveelläkään saada unta, unohdin iltalääkkeet kotiin, viisaasti tehty ! -.- Löysin sitten nukahtamisvaikeuksiin lääkkeitä, ei vaikuttanu. Sit löysin nukahtamislääkkeen, oi sitä ihanuutta <3 En muista milloin olisin ollut niin onnellinen kun tajusin että kohta nukahdan. Se tunne.. <3

Hypin nyt vähän asioista toisiin, eräs ystävä kävi eilen kylässä kaverinsa kanssa. Käytiin kahvilla ja sitten ajeltiin Ideaparkkiin. Ihnmisiä oli niin vitusti, että ahdistuksen määrä oli suht. sama. Heittivät sitten meidät tänne Pirkkalaan Arin luokse ja lähtivät ajelemaan takaisin Porvooseen.

Ystävääni Tyttiin tutustuin ammattikoulun aikana, olin ensimmäistä vuotta koulussa ja Tytti oli 10. luokalla, asuttiin molemmat asuntolassa. Se vuosi oli ihanaa aikaa, näin jälkeenpäin kun muistelee. Oli siinä paljon paskaakin, mutta niitä ei tarvitse muistella.

Googletin tossa yks päivä sitä psykoterapiaa, vittu että on hintavaa. 50 - 80 € kerta, Kela maksaa sen verran että itselle jää n. 8 - 27€ itse maksettavaa, kallista kuitenkin kun olen tällä hetkellä työtön, ja tulen todennäköisesti vielä pitkään olemaan. No, onneks mulla on paras isi joka aina auttaa mua <3 Love you dad! Äitikin kyllä auttaa mutta paljon pienemmässä mittakaavassa, ja olenhan aina ollut se isin tyttö <3

Mitäs tässä vielä? Suunnitelmissa tosiaan näin pitkällätähtäimellä olisi; itsensä kuntoon saaminen, työpaikan löytäminen ja joskus pitkän ajan kuluttua oman asunnon ostaminen, ylläripylläri.

Hassua ajatella, että olen koko elämäni asunut Hellsingissä, Tampereella vasta n. 3kk ja silti en malttaisi millään lähteä käymään Hellsingissä. Ihmismäärä ahdistaa, ja ne muistot mitä sieltä tulee.. Kyllähän sielä on laillista kohdella ihmistä kuin roskaa, ainakin näin psykiatrisella puolella. Kiitos vain Aurooran sairaala ja 2 kk rauhoittava lääkekuuri. Onneksi en suostunut / sortunut. Rauhoittavat aiheuttavat muistin menetystä, muistiko lääkäri mainita? Ei

torstai 23. syyskuuta 2010

I'M STILL IN LOVE WITH WHO I WISH YOU WERE

Miten on mahdollista että mikään asia ei oikein tunnu nyt toimivan mihinkään suuntaan?

LOL, olin eilen varmaan taivaallinen näky psyk.polilla, juuri herännyt, kamalassa kiireessä sinne joussut, etuhiukset, ööö... HIEMAN takussa.. Olin siis luullut että mulla on aika sinne 22.9 kello 9.00, no odottelin puol tuntia ja aloin ihmiettelee, et vittu jo on paskaa palvelua oikeesti! Katsoin ajanvarauslappua ja TATTADADAAADADAAA, se onkin sitten västa tänään -.- Noniin, nyt kaikki Hervannan mielenterveysongelmaiset ovat nähneet kuinka kaunis luonnossa olen .- Happy now?

Mulla tulee kaiken maailman ihme kohtauksia näiden tunteiden kanssa, jos totta puhutaan mulla on identiteettikriisi. Ennen tunsin oloni hyväksi ja "itsekseni" kun käytin maastohousuja ja maihareita, nyt en osaisi kuvitella niitä päälläni ollenkaan.. Olen muuttunut ns. tyttömäiseksi, ja en tunne itseäni niin "itsekseni" niissä vaatteissa. Joo myönnän että mielummin pidän legginssejä ja pitkää paitaa ku farkkuja, mutta jotain puuttuu silti...

Hmm.. Huomasin juuri, että tuo oli mailman turhin vuodatus :D vittu että osaa väsyttää, en millään haluais mennä sinne, too sleepy.

Jos kenelläkään sattuisi olemaan MAINE COONIN pentuja, tai pentua, niin yhteyttä saa ottaa, haluaisin niin kokosydämestä sellaisen pörriäisen itselleni<3

KUKA TIETÄÄ MISTÄ SAISIN ALLE 40€ PINKIT KARVASÄÄRYSTIMET?

KIITOS JA NÄKEMIIN

tiistai 21. syyskuuta 2010

I'M TOO WEAK TO GIVE UP

Jänniä nämä ihmisten tuntemukset, miten joku pieni ele tai asia voi aiheuttaa niin suuria tuntemuksia. Valitettavasti vielä pahoja tuntemuksia. Oon tässä yrittäny jo pitkään miettiä että mitä noi lääkkeet yleisesti mun mielelle muka tekee, okei oon huomannu sen jos niit syö säännöllisesti niin elämä ei ole niin tuskallista. Ja minä kun vielä olenkin NIIN tarkka että syön niitä aina kun pitäis, NOT! Huomaa hyvin kun aina jää yks aamu- ja päivälääke ottamatta, että kun ne ottaa niin nukkumatti tekeekin yllätys hyökkäyksen. Niinkuin tänä aamuna..

"Sleep tight, it ain't over yet..."




Olen huomannut kaipaavani enemmän rakkautta ja hellyyttä... Kissoilta. Haluaisin ostaa Maine coonin pennun, en vain todellakaan osaa sanoa, tuleeko Mauku toimeen toisen kissan kanssa. Tällä hetkellä talossa on kuitenkin kaksi kissaa, ja he eivät tule toimeen. Haluaisin vain jonkun toisenkin karvaisen palleron, jolle voisin jakaa kaiken rakkauteni, hellyyteni ja huolenpitoni. Vanhana mummona olen varmaan samallainen kuin sipsonien hullu kissanainen..

maanantai 20. syyskuuta 2010

EMU FARM ! UR PRICELES MARGE

Kurkku kipeänä aamuun ankeaan, kuka käski mennä alasti nukkumaan...

En ymmärrä miten työttömällä voi olla kokoaika kiire ja meno päällä. En tosiaan siis viime postauksen jälkeen ole edes kerennyt ajatellakkaan tänne postaamista :D Mitäköhän tapahtuu kun pääsen töihin.. Ahdistaa jo ajatuskin. En todellakaan haluaisi olla työtön, mutta jos saan työpaikan ja 8h / pv pitäisi olla töissä, niin vannon että elämäni pysähtyy siihen. On niin paljon asioita hoidettavana että en edes jaksa hoitaa niitä kaikkia, vaikka töitä ei ole.

Joka päivä, kaikki mimnuutit mitä olet hereillä on kuvainnollisesti lähellä helvettiä, niin töihin palaaminen tuskin auttaa asiaa. On outoa miten ihminen voi olla oman mielensä vankina. Juttelimme psykiatrini kanssa siitä, se on yksi elämän super iso mysteeri, pitäisi osata hallita omia ajatuksiaan, kuulostaa käytännössä helpolle. Toteutuksena mahdoton, vielä. Sitäkin oppii käsittelemään kun on tarpeeksi "harjoitellut" ja sisäistänyt koko helvetin asian. Ihme asiaa tulee tähän aikaan aamusta :o

Tunteet ja ajatukset on kuitenkin ollut niin sekaisin tässä muutaman viikon ajan, että pakko joskus niitä purkaa. Helpointa purkaa kirjoittamalla tänne, bloggeri ei osaa pistää vastaan eikä kerro omaa mielipidettään. En halu kuulla muiden mielipiteitä, haluan saada purettua sen, mitä ite ajattelen ja mikä tilanne nyt on.

Tässä on ollut tosiaan HYVIN paljon kaikenlaista, olen jo kerran jos toisenkin kerennyt erota poikaystävästäni, ONNEKSI kuitenkin olemme onnellisesti yhdessä <3 Suhteessa on ollut niin paljon käsittelemättömiä asioita, että ne on vaikuttanu tähän suhteeseen liiankin voimakkaasti. Onneksemme asiat on nyt jotenkuten käsitelty ja suhde alkaa palaamaan radalleen pikkuhiljaa. Mutta varmasti. <3

Asiasta ihan jonnee muualle ! Tosiaan, kaverini Tea muutti tähän, kun menetti asuntonsa. No hänellä on 2 vuotias kissa, Jade. Arvatkaapa vaan antaako minun Mauku neiti hänen tulla reviirilleen? Eipä ! Kokoaika kuuluu pientä kinaa olohuoneesta, Mauku on siis pelotellut Jadea ja Jade ei uskalla tulla eteistä pidemmälle, se siis viettää aikansa olohuoneessa. Ollaan siirretty ruoat ja hiekka-astia sinne. Onneksi kunnon tappeluja ei tule, ja tuskin tuleekaan. He vaan tykkäävät uhitella toisilleen :D Kaks pikku pupua<3

Oon ihan rakastunut Maine Coon kissa rotuun <3 Haluaisin niin oman maine coonin, mutta pelkään miten Mauku siihen reagoi. Voi olla että Mauku tottuisi, jos ottaisin pennun. Varmaa ei ole. Olisin niin taivaissa jos saisin oman maine coonin pennun <3

ps. Sisustukseni on vähän lähtenyt käsistä, ennen oli hienoja "taide" kuvia, nyt on suurinosa hienoja kuvia KISSOISTA. Sick?, NOT

Kiitän ja kumarran ! Satu lähtee kahville, SEE YA ! Ah

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

TRAMBAMBOLIN

Oivoi, tosiaan kuten olette huomanneet, en ole kirjoitellut tänne lähes ollenkaan. Tässä on kerenny tapahtua ties kuinka paljon asioita, kaikkea en kerkeä nyt kirjoittamaan, pitää kohta lähteä kallonkutistajalle <3

Tosiaan, kipeenä ollaan, vaihteeksi. Isoin asia mitä on kerenny tapahtumaan on varmaan se, kun kaverini muutti Tampereelle, kerkesi asua kuukauden kunnes hänen kämppiksensä heitti hänet ulos -.- eläköön kaverisuhteet ! No nyt hän asuu mun luona, kunnes löytää oman kodin <: Ihan mukavaa sinäänsä, saa olla parhaan ystävän kanssa melkein 24/7. Tosin ollaan oltu rilluteleen vähä eri suunnissa viikon ajan.

Asiasta toiseen, oon mittaillu mun lämpöö täs nyt parin päivän ajan, pakko myöntää etten enää tiedä mikä on mun normaali ruumiinlämpö. Välillä on 35,3, sit 36,7 ja sit seuraavan kerran hyppää 34,9? En ole kyllä koskaan huomannu et mul olis niin alhainen ruumiinlämpö ollu, ei voi tietää.

Anyhow, postailen lisempää kun pääsen takasin korio <: nyt täytyy rientää, see ya !