tiistai 21. syyskuuta 2010

I'M TOO WEAK TO GIVE UP

Jänniä nämä ihmisten tuntemukset, miten joku pieni ele tai asia voi aiheuttaa niin suuria tuntemuksia. Valitettavasti vielä pahoja tuntemuksia. Oon tässä yrittäny jo pitkään miettiä että mitä noi lääkkeet yleisesti mun mielelle muka tekee, okei oon huomannu sen jos niit syö säännöllisesti niin elämä ei ole niin tuskallista. Ja minä kun vielä olenkin NIIN tarkka että syön niitä aina kun pitäis, NOT! Huomaa hyvin kun aina jää yks aamu- ja päivälääke ottamatta, että kun ne ottaa niin nukkumatti tekeekin yllätys hyökkäyksen. Niinkuin tänä aamuna..

"Sleep tight, it ain't over yet..."




Olen huomannut kaipaavani enemmän rakkautta ja hellyyttä... Kissoilta. Haluaisin ostaa Maine coonin pennun, en vain todellakaan osaa sanoa, tuleeko Mauku toimeen toisen kissan kanssa. Tällä hetkellä talossa on kuitenkin kaksi kissaa, ja he eivät tule toimeen. Haluaisin vain jonkun toisenkin karvaisen palleron, jolle voisin jakaa kaiken rakkauteni, hellyyteni ja huolenpitoni. Vanhana mummona olen varmaan samallainen kuin sipsonien hullu kissanainen..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

How do you feel about this?